SKIP TO CONTENT

ANSSI KELA

KOKEMUKSIA PEUGEOT LATAUSHYBRIDIN RATISTA

Kuinka Suomen tunnetuimpiin laulaja-lauluntekijöihin kuuluva Anssi Kela päätyi lataushybridiin?

 

Olin tuumaillut arkiajojeni sähköistämistä jo pitkään. Vaihtoehtoja kartoittaessa useitakin merkkejä oli mielessä. Mutta miksi päädyin Peugeotiin? On pakko myöntää, että minulla oli merkkiä kohtaan ennakkoluuloja: mielikuvissani Peugeotit olivat tylsiä ja vaatimattoman oloisia autoja. Uudet sähköiset mallit kuitenkin kiinnostivat ja lähdin tutustumaan. Yllätyin todella positiivisesti. Minusta uudet Peugeotit ovat hienoja ja persoonallisia. Jokainen tietää, että autoiluun liittyy voimakkaita tunteita: kun istuu autoon, niin joko siihen syttyy, tai sitten ei. Minä huomasin innostuvani Peugeotin ratissa.

 

Minulle on tärkeää, että autossa on selkeästi erottuvaa persoonaa. Peugeotien tapauksessa tämä näkyy erityisesti ohjaamossa, jonka i-Cockpit -filosofia pienine ratteineen on poikkeuksellinen. Ranskalainen eleganssi välittyy ohjaamon linjoissa, erityisesti 508-mallissa, jossa on yksi hienoimmista tietämistäni ohjaamoista. Ja koska kuskin penkiltä avautuva näkymä on se, mitä autossaan pääasiassa katsoo, niin kyllähän siinä olisi hyvä viihtyä.

 

Alunperin olin kiinnostunut täysin sähköisestä e-2008 -mallista. Totesin kuitenkin nopeasti, että oman ammattini harjoittamiseen täyssähköauton kantama ei vielä riitä tilanteisiin joissa tehdään nopea pistokeikka ilman latausmahdollisuutta paikanpäällä. Niinpä autokseni valikoitui nelivetoinen Peugeot 3008 lataushybridi. Samassa yhteydeessä kotitaloni seinään asennettiin latausasema ja aloitin sähköautoilun.

 

Noin 45 kilometrin kantama pelkällä sähköllä ei ajatuksissa tuntunut kovin suurelta. Nyt olen kuitenkin ajellut hybridillä reilut puoli vuotta ja huomannut käytännössä, että lyhyiltä näyttäneillä kilometreillä on ollut yllättävän iso vaikutus. Suurin osa arkiajosta on pienempää matkaa ja sen on saanut ajella nyt kokonaan sähköllä. Olen pitänyt kirjaa tankkauksista: edellisellä tankillisella ajoin 1635 kilometriä. Yhteensä olen ajanut reilut 6400 kilometriä keskikulutuksella 3,7 l/100km. Töpselistä saatu apu on moninkertaistanut tankkausten väliset kilometrit. Taloudellisempaa ja ennen kaikkea vähäpäästöisempää.

 

Sähkön kanssa ajamiseen on löytynyt uusi ulottuvuus: ajaminen on tuntunut lähes jonkin pelin pelaamiselta. Aina kun lähtee liikkeelle, niin sitä yrittää ajaa niin, että pääsisi mahdollisimman pitkälle pelkällä sähköllä. GT-versioni on varsin suorituskykyinen auto, mutta kiihdyttelyn sijaan onkin ollut hauskempaa ajaa hiipimällä ja mahdollisimman säästellen. Myös auton hiljaisuus on asia, josta nautin paljon. Kun olemme liikkeellä koko perheen kanssa, niin aikaisemmin olen aina antanut puolisoni hoitaa ajamisen. Tätä autoa olen kuitenkin halunnut ajaa itse. Välillä tuleekin pieniä kiistoja siitä, kumpi pääsee rattiin.

Olen siis ollut hyvin tyytyväinen autoon. En usko lainkaan horoskooppeihin, mutta onhan se ihan hauskaa, että kun minut näkee nyt tien päällä, niin siinä menee kaksi leijonaa.