Peugeot 404 Familiale vm 1969

Teksti Jan-Peter Fredman ja Pauli Halme (404 historia), kuvat Jan-Peter Fredman

Peugeot- harrastukseni saa alkunsa

Harrasteauto on ollut haavenani pienestä asti; kiinnostukseni taisi alkaa jo yläasteella. Kiinnostus kasvoi vuosien aikana ja oli varmaan välillä unholassa myös. Suurin este oli se, että minulla ei ollut autolle säilytyspaikkaa ja tietysti rahan puute.

Piti odottaa vuoteen 1992 asti, ennen kuin ensimmäinen harrasteauto tuli hankittua. Oli aivan sattumaa, että se oli Peugeot. Tuli kahvitauolla juteltua autoista työkaverin kanssa ja hän alkoi puhua eräästä seitsemänpaikkaisesta 404 Familialesta, joka oli ollut heidän perheessään todella kauan. Auto oli muutamaa vuotta aikaisemmin jäänyt seisomaan metsään kuusen alle ja se oli silloin työkaverin veljen omistuksessa. Se oli heillä ollut kakkosautona, mutta hänen vaimonsa ei pitänyt siitä, vaan toisen kakkosen hankinnan jälkeen 404 jäi vaille käyttöä. Seuraavina vuosina sain kuulla autosta useita tarinoita ja silloin olisi pitänyt ymmärtää kirjoittaa niitä muistiin. Tosin vielä silloin ei hankinta ollut ajankohtainen.

Eräänä päivänä hän alkoi tosissaan kauppaamaan autoa minulle. Hän kertoi, että veljen rivitaloasuntoa tyhjennetään eikä hänellä ole sille uudessa osoitteessa tilaa, eikä oikeastaan edes kiinnostusta kunnostaa.

Kävin hyvin pian katsomassa sitä erikoisuutta. Näky oli haastava tulevalle autoharrastajalle, jolla ei ollut mitään kokemusta autojen korjauksesta ja vielä vähemmän kunnostamisesta. Sain eräänä viikonloppuna houkuteltua vanhan koulukaverini mukaan arvioimaan hankkeen mielekkyyttä. Hän oli hieman aikaisemmin aloittanut työt automaalarina isänsä autokorjaamossa. Siinä sitten käytiin auto läpi ja todettiin, että siinä oli todella vähän ruostetta. 404:sta oli vuosien varrella ruostesuojattu useasti. Jopa auton sisälattia oli käsitelty jollakin terva-rasva sekoituksella. Matot olivat sulaneet tämän sekoituksen vaikutuksesta, mutta ruosteen se oli pitänyt kurissa. Moottori pyöri käsivoimin, mutta jarrut olivat tietysti aivan jumissa. Hieroin kaupat ja parin viikon päästä haimme auton kaverin hinurilla. Koska auto oli melko painava ja jarrut tosiaan jumissa, oli aika haastavaa saada se pikkuhinurin kyytiin. Projekti vietiin sitten hänen korjaamoonsa.

Jarrut saatiin kuntoon melko helposti. Pakoputki piti uusia,sillä se oli lahonnut ja jäänyt niille sijoilleen metsään. Uusi putki maksoi silloin 950 mk, kun koko autosta maksoin 1000 mk.

Pakoputki jouduttiin asentamaan kynttilävaloissa, sillä kova myrsky oli katkaissut sähköt. Sähkökatkoksen jälkeen päästiin hitsaamaan pari reikää, joista toinen oli pakoputken lähellä moottoritilassa ja toinen oli etupalkissa hinausvaijerin jäljiltä. Muiden pienten, mutta tarpeellisten korjausten jälkeen vein auton katsastukseen ja se menikin ekalla yrityksellä läpi. Renkaat saivat kovaa kritiikkiä mutta leima kuitenkin saatiin. Oli hyvä, että sain projektin alussa apua, kun itselle ei ollut vielä kertynyt tarvittavia taitoja.

Autolla tuli sitten ajettua “rullaavana entisöintiprojektina” muutaman vuoden. Kun sain päätökseen omakotitalon ja autotallin rakentamisen, olikin aikaa keskittyä 404:een. Auton käyttömaksu oli vanhojen autojen osalta 500 mk vuodessa, joten päätin poistaa auton rekisteristä. Oli koittanut aika aloittaa perusteellinen kunnostaminen. Auton kunnostaminen tuli paljon helpommaksi, kun oma talli oli pihan toisessa päässä. Enää ei tarvinnut käyttää kaverin verstasta, eikä saada autoa sunnuntai-iltana rullaavaksi että sen sai siirrettyä korjaamotilasta pois. Nyt sai vaan jättää kaiken kesken ja jatkaa kun huvitti ja oli aikaa.

Kerhon vuoden 2004 kesätapahtuma oli päätetty järjestää Vaasassa, jonne kotoani oli kohtuullinen matka. 404:n valmistuminen alkoi häämöttää ja niinpä päätin osallistua ensimmäiseen kerhotapahtumaani. Oli vähän niin sanotusti “pakko”, koska ne järjestettiin niinkin lähellä. Lopussa tuli kiire, sillä jouduin vaihtamaan edellisenä yönä männänrenkaat.

Olin vaihtanut ne jo moottorin kunnostuksen yhteydessä, mutta ne olivatkin olleet vialliset. Starttimoottorissa oli jotakin häikkää, mutta päätin, että tapahtumaan lähdetään. Saahan auton pidettyä käynnissä, työnnettyä käyntiin tai huomioimalla asian pysäköintipaikan valinnassa. Vaihdoin startin heti seuraavalla viikolla. Kunnostuksen yhteydessä muun muassa alustan kaikki kuluvat osat uusittiin ja samoin ovien tiivisteet. Verhoilu on edelleen alkuperäinen, tavaratilaa lukuunottamatta.

Sen jälkeen ei ole ollut kovin paljon murheita. Kerran on kaasarin tiiviste alkanut vuotaa ja kerran hyppäsi vaihdevivun tanko pois paikaltaan. Molemmat viat ovat tulleet Ruotsin reissuilla. Tielle auto ei ole kertaakaan jättänyt. Tai no kerran melkein. Kun ei suostunut käynnistymään katsastuksen jälkeen. Ajokki piti työntää ulos hallista. Lähti sitten muutaman tunnin jälkeen käyntiin kun kaasarikin oli jäähtynyt. Vaihdoin sen jälkeen puolan ja vika poistui.

Museoleima tuli sitten haettua lomareissulla vuonna 2005. Monena kesänä on kierrelty ympäri Suomea ja monesti samoilla lomareissulla on tultu käytyä Peugeot-kerhon kesätapahtumissa. Leirintäalueilla tämä harvinaisuus herättää aika usein kiinnostusta, samoin Marimekon kuosissa oleva teltta 1970-luvulta on myös ollut kiinnostuksen kohteena. Olen saanut muutaman kerran jopa kyselyitä olisiko auto myynnissä. Äkkiä ne luovuttaa kun sanon, että ei ole myytävänä. Autolla on viime vuosina ajettu melko vähän, kun tallille on ilmestynyt muutama muukin harrasteauto.

Peugeot 404 on yksi suosituimmista Peugeot malleista

Vuonna 1948 esitelty 203 oli aikanaan moderni ja sulavalinjainen malli, jonka tuotanto jatkui aina vuoteen 1960 asti. Viisikymmenluvun puoliväliin tultaessa oli sen muotoilu jo käynyt vanhanaikaiseksi ja korvaajaksi esiteltiin sen tekniikkaan perustuva 403. 403 tuotiin markkinoille vuonna 1955, mutta Peugeot jatkoi edullisemmin hinnoitellun 203:n valmistamista vielä viisi vuotta, vuoteen 1960 asti. Tuolloin mallistossa tehtiin iso uudistus: esiteltiin moderni 404 ja lopetettiin 203:n valmistaminen. 403 jäi tuossa vaiheessa myyntiin ja sen henkilöautoversio poistui myynnistä vuonna 1966.

Peugeot 404 esiteltiin jälleenmyyjille toukokuussa ja yleisölle Pariisin autonäyttelyssä lokakuussa 1960. Edeltäjänsä tavoin tämäkin korimalli on italialaisen Pininfarinan suunnittelema. 404 osoittautui myös hyvin suosituksi. McPherson jousituksen myötä ajo- ja matkustusmukavuus paranivat, uusi moottori oli tehokkaampi ja korimalli oli huomattavan valoisa suurine ikkunoineen. Kuusikymmenluvun alussa esiteltiin linjakkaat Cabriolet ja Coupe. Vuonna 1962 myyntiin tulivat farmari-, familiale- ja pakettiautot sekä viisi vuotta myöhemmin pick-up, jonka myötä 403 pick-upin valmistus päättyi. 404.sta valmistettiin Ranskassa

404 eri korimalleineen on ollut hyvin suosittu auto. Sitä valmistettiin Ranskassa vuosina 1960-1975 noin 1.85 miljoonaa yksilöä. Valmistusta oli myös useissa Afrikan maissa, Argentiinassa, Kanadassa, Australiassa, ja Chilessä. Yhteensä 404:n valmistusmäärä on lähes 2,9 miljoonaa autoa.

Tarinoita Peugeot autoista Suomessa omistajien itse kertomina. Toteutettu yhteistyössä Suomen Club Peugeotin kanssa.

CLUB PEUGEOT