Viisastuneena tästä hiljensin vauhtiani ja ajelin rauhassa nauttien lämpöisen tuulen lepatuksesta. Tai ainakin siihen asti, kunnes eräs Porsche ajoi hyvin läheltä ohi sen nopeuden ollessa varmaankin 300 km/h. Ohituksesta syntynyt pamaus säikäytti minut pahemman kerran. Mietin heti kostoa: kun sataa niin katsotaan kuinka hyvin Porschet pysyvät leveillä renkaillansa tiellä. Aiheeseen palataan paluumatkalla.
Matka sujui taas mainiosti, kunnes Itävallan puolella erehdyin kohdekaupungista. Berchtesgaden vaihtui epähuomiossa Bad Gasteiniin, josta olisi päässyt vain junalla eteenpäin. Huomasin kartassa sykeröisen tien, jota kohden lähdin ajamaan. Tie oli oikeaan suuntaan, joskin se alkoi nousemaan ylöspäin niin, että joka kierroksella tien sivun jyrkänne syveni. Tämä aiheutti ylimääräistä tutinaa avoauton kuljettajassa.
Pakko on kuitenkin kehua kuinka huimina alppimaisemat näyttäytyvät avoautossa katon ollessa alhaalla!
Jyrkän nousun myötä auton käynti huononi. Kytkintä luistattaen sain pidettyä koneen käynnissä ja pääsin kuin pääsinkin lähes 2500 metrin korkeuteen. Moottorissa oleva ”ilmabarometri”, jonka pitäisi säädellä ilman ja bensiinin suhdetta, ei toiminut vaan moottori sai liikaa bensiiniä.
Ylhäällä oli kuitenkin niin upeat maisemat, että pienet käyntihäiriöt hävisivät mielestä heti. Tähän auttoi varmasti myös paikallisesta Gasthausista saatu valtavan kokoinen schnitzel sekä olut (tuopin kokoa en kerro). Kylläisenä matka jatkui vauhdikkaasti alamäkeen ja saavuin majoitukseen hyvissä ajoin ennen auringonlaskua.
Seuraavana päivänä ajoin Sloveniaan ja Lubljanan lentokentälle hakemaan nuorimman poikani Antin. Slovenia tarjosi meille kauniita näkymiä ja teimme visiitin myös upeaan Postojnan tippukiviluolaan. Tärkein oli kuitenkin vielä edessä: vuoden 2008 tapahtumasta neuvottelu.
Saimme kutsun Thierry Peugeotin pöytään kertomaan tapahtumasta. Thierry osoittautui hauskaksi seuramieheksi ja neuvottelut sujuivat jotakuinkin näin: molempien, Thierryn ja poikani Antin, ensimmäisiksi autoiksi paljastui legendaarinen Peugeot 205. Molemmat olivat ostaneet autonsa salaa vanhemmiltansa. Isiensä jatkokuulusteluissa molempien isät olivat pelänneet auton värin olevan punainen (todistetusti nopein), mallin olevan tietysti GTI ja koneena tehokkaampi 1.9-litrainen versio. Jokaisen vastauksen välissä oli kummankin isä päivitellyt poikiensa tekoja.
Tarinat aiheuttivat sen sortin riemastusta, että neuvottelut voitiin julistaa päättyneiksi. Menestyksemme oli päätä huimaavaa, sillä Suomi sai vuoden 2008 tapahtuman järjestettäväkseen. Tämän lisäksi Thierry Peugeot ja autotehtaan delegaatio lupasivat saapua henkilökohtaisesti tapahtumaamme. Naantalissa järjestetty tapahtuma onnistui mainiosti ja kuvankaunis Saaristo-Suomi jätti ikuiset muistijäljet länsieurooppalaisille vieraillemme!
